Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Italialaiset pettyivät EU:n kriisinhoitokykyyn – Tutkija: Nyt ei ole aika pohjoisen ja etelän poteroille

EU-johtajat kokoustavat torstaina jo neljättä kertaa seitsemän viikon sisällä. Pahasti kriisistä kärsinyt Italia vaatii solidaarisuutta ja yhteisvastuuta.

Vaatekauppaa desinfioidaan Milanossa.
Vaatekauppaa desinfioidaan Milanossa. Kuva: Mourad Balti Touati / EPA
Susanna Turunen,
Jenna Vehviläinen
Avaa Yle-sovelluksessa

ROOMA, LONTOO Roomassa, Pigneton kaupunginosassa sijaitseva kuuluisa terassiravintola Necci on nyt surullinen näky. Ravintolan portit ovat olleet kiinni kuusi viikkoa. Tuolit on nostettu pöydille ravintolan suurella pihamaalla, joka tavallisesti pursuaa ihmisiä aamusta iltaan.

Neccin osaomistaja Massimo Innocenti on alamaissa. Ravintola on jatkanut kotiinkuljetuksia, mutta niistä saa vain noin yhden prosentin normaaliaikojen tuotoista.

Yli kolmikymmenpäinen henkilökunta on lomautettu hallituksen päätökseen nojaten toukokuun 11. päivään saakka. Sitten Innocentin on ryhdyttävä irtisanomaan työntekijöitä, jos hallitukselta ei heru enempää tukea yrittäjille.

Roomalaisyrittäjä Massimo Innocenti.
Roomalaisyrittäjä Massimo Innocenti tyhjässä ravintolassaan. Kuva: Adriano Candiago / Yle

Innocentin mielestä Italia tarvitsee apua ja euromaiden yhteisvastuuta kriisin hoidossa.

– Mitä varten EU sitten on, jos ei sitä, että tällaisissa tilanteissa puhalletaan yhteen hiileen, hän ihmettelee.

Innocentin mukaan euromaiden kriisirahoitusratkaisuista käyty keskustelu on ollut Italiassa tavalliselle kansalaiselle käsittämätöntä. Euroopan vakausmekanismi EVM on saanut karmean maineen.

– Puhutaan, että sen ehdot ovat meille epäsuopeat, niin kuin Kreikassa eurokriisin aikaan. Yhtäkkiä täällä seinät ovat täynnä kirjoituksia, että ei Euroopan vakausmekanismille. Ja harva edes tietää, mitä se tarkoittaa, Innocenti sanoo.

Innocentin mukaan Italian pitäisi avuntarpeessaan olla avoimempi erilaisille ratkaisuille. Hän ihmettelee Italian pääministeri Giuseppe Conten ehdotonta linjaa, jonka mukaan Italia ei tarvitse EVM:ää.

Unionin reagointi hidasta

Koronavirus iski Italiaan reilusti ennen muita EU-maita. Ensimmäisen kerran yksitoista pohjoisitalialaista kuntaa laitettiin karanteeniin jo helmikuun 21. päivä.

Se synnytti Italiassa avun tarpeen, joka jäi Euroopassa aluksi huomiotta, kertoo ajatushautomo European Council on Foreign Relationsin Rooman-ohjelmajohtaja Teresa Coratella Ylelle videohaastattelussa.

Maaliskuussa esimerkiksi Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarden kommentit herättivät Italiassa ihmetystä. Saksa ja Ranska asettivat suojavarusteille vientikiellot peläten varastojen jäävän riittämättömiksi omille kansalaisille.

Hoitohenkilöstö puki suojaimia huhtikuun alussa Humanitas-sairaalassa Rozzanossa, lähellä Milanoa.
Hoitohenkilöstö puki suojaimia huhtikuun alussa Humanitas-sairaalassa Rozzanossa, lähellä Milanoa. Kuva: Matteo Corner / EPA

– Olin pettynyt siihen, miten jäsenmaat ja instituutiot vastasivat Italian hätään aluksi. Ja minä olen Eurooppa-myönteinen. Voin kuvitella, miltä se näytti niistä italialaisista, joiden on muutenkin hankala nähdä EU:n arvoa, Coratella sanoo.

Maaliskuun lopussa euroryhmän videokonferenssissa keskustelu avusta Italialle muuttui avoimeksi riidaksi. Italia oli pyytänyt EU:lta merkittävää taloudellista tukea ja apua, mutta Hollanti vastusti kaikkea rahallista tukea, johon tarvittaisiin jäsenmaiden takauksia.

Neuvottelut euromaiden kriisirahaston käytöstä keskeytyivät kahdeksi viikoksi, kun Hollanti syytti Italiaa huonosta taloudenhoidosta eikä suostunut siihen, että normaalisti tarkoin ehdollistettua lainaa olisi voinut koronaepidemian takia myöntää ilman taloudenhoitoon sidottuja ehtoja.

Vasta Saksan annettua siunauksensa kriisirahaston käytölle, Hollanti taipui. Lopulta EU-maat saivat rakennettua 540 miljardin euron suuruisen paketin, joka suunnataan talousshokkeihin, yritysten ja työpaikkojen turvaamiseen.

Italiassa EU-vastaisuus kasvussa

Pääsiäisenä Italiassa julkaistiin kysely italialaisten asenteista EU:ta kohtaan. Sen mukaan EU-eroa kannattavien määrä oli noussut tuntuvasti marraskuusta 2018. Pari vuotta sitten eroa kannatti vain 26 prosenttia vastanneista.

Nyt EU-eroa kannattaisi italialaisista jo 42 prosenttia, joista noin kolmasosa sanoi olevansa valmis muuttamaan kantaansa, jos EU toimii koronaviruskriisin ratkaisemiseksi.

EU-eroa vastusti 44 prosenttia vastaajista. 16 prosenttia oli valmis muuttamaan mieltään, mikäli “EU ei tee mitään konkreettista kriisin ratkaisemiseksi”.

Coratellan mukaan Italian asenneilmapiiriin on varmasti vaikuttanut se, miten ulkomaisesta avusta kerrottiin kansalaisille.

Pisan lentokentällä purettiin 3. huhtikuuta Kiinasta ostettuja suiojavarusteita.
Pisan lentokentällä purettiin 3. huhtikuuta Kiinasta ostettuja suojavarusteita. Kuva: Claudio Giovannini / EPA

Esimerkiksi Italian ulkoministeri, populistisen ja osin EU-vastaisen Viiden tähden liikkeen Luigi Di Maio hehkutti julkisuudessa erityisesti Kiinalta saatua apua. Puolue on ollut eturintamassa sopimassa Italian ja Kiinan tiiviimmästä yhteistyöstä Kiinan silkkitiehankkeessa eli Aasian ja Euroopan yhdistävässä infrastruktuurihankkeessa.

Samoin hallitus kiitteli Venäjän-apua julkisuudessa ponnekkaasti. Venäjä lähetti Italiaan arvokasta sotilasapua valtavin menoin.

Yhdysvaltain ja muiden EU-maiden apu, jota lopulta kuitenkin tuli, jäi julkisuudessa pimentoon, Coratella sanoo.

Esimerkiksi Saksa auttoi Italiaa muun muassa ottamalla vastaan tehohoitoa tarvitsevia potilaita ja lähetti Italiaan tarvikeapua.

– Tällainen on ulkosuhteiden kannalta vaarallista viestintää kriisissä. Olen huolissani siitä, mitä jää ensiksi mieleen italialaisille, jotka ovat kokeneet tämän järkyttävän kriisin. Että EU auttoi lopulta, vai että se ei ensin auttanut.

Myös EU-instituutioissa ja jäsenmaissa tajuttiin viimein, että Italian kanssa toimittiin väärin. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi viime viikolla Italialta anteeksi sitä, että EU-maiden kriisiapu oli tullut liian myöhään.

EU-maat etsivät yhteistä rahoitusratkaisua

Italian odottaessa EU:lta lisää tukea unionin jäsenmaiden johtajat pitävät torstaina neljännen videokonferenssin koronakriisin takia.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel yrittää saada jäsenmaat yhteisen talouden jälleenrakennusstrategian taakse.

Osa jäsenmaista tukee erillistä jälleenrakennusrahastoa, osa haluaisi ohjata kaiken tuen nykyisen budjetin kautta.

Eniten keskustelua ovat kuitenkin herättäneet yhteisvastuulliset joukkovelkalainat, jotka tunnetaan nimellä koronabondit.

Maanantaina liittokansleri Angela Merkel ilmoitti, että hän on valmis tukemaan väliaikaisia EU-bondeja, joissa jäsenmaiden velkavastuu on rajattu.

Periaatteessa komissio laskisi liikkeelle velkakirjoja, joiden takauksena käytetään EU:n budjettia. Samaa periaatetta käytetään jo komission lanseeraamassa SURE-työllisyysrahastossa.

Tällainen järjestely voidaan toteuttaa jo nykyisen perussopimuksen puitteissa. Koronabondien käyttöönotto taas vaatisi todennäköisesti muutoksia perussopimukseen. Veisi useita vuosia, ennen kuin ne saataisi liikkeelle.

Pääministeri Contella kova poliittinen paine

Italian pääministeri Giuseppe Conte on vaatinut kovaäänisesti koronabondeja, mikä on herättänyt kansainvälistä keskustelua.

Esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa pääministeri viesti, että EU:n taloussääntöjä on löyhennettävä – “tai sitten Italia jatkaa matkaa yksin”.

Italian pääministeri Giuseppe Conte parlamentissa tiistaina.
Italian pääministeri Giuseppe Conte parlamentissa tiistaina. Kuva: Maurizio Brambatti / EPA

Ajatushautomo European Council on Foreign Relationsin Rooman-ohjelmajohtaja Teresa Coratella korostaa, että Conten kova linja on pehmentynyt hieman von der Leyenin anteeksipyynnön jälkeen. Silti pääministerillä on valtavia sisäpoliittisia paineita, jotka lisäävät hänen paineitaan myös eurooppalaisella areenalla.

Conte johtaa hallitusta, jonka toinen puolue Viiden tähden liike tunnetaan EU-vastaisista kannoistaan. Viiden tähden liike on juuri se puolue, joka nimitti Conten pääministeriksi, Coratella muistuttaa.

Toisaalta äänekkäässä oppositiossa vastassa ovat oikestopopulisti Matteo Salvinin johtama La Lega ja äärioikeistolainen Fratelli d’Italia. Vaikka La Legan kannatus on laskussa, oppositio käyttää hyväkseen jokaisen Conten heikkouden EU:n taloudellista yhteisvastuuta koskien.

– Kyllä myös pääministeri lukee mielipidetiedusteluja. Kerran italialaiset ovat pettyneitä EU:n kriisinhoitokykyyn, Conten on seistävä heidän takanaan, pohtii Coratella.

Torstain videokokouksessa Contella on siis kovat piipussa. Hänen odotetaan edelleen pysyvän kannassaan, että talouden jälleenrakennusstrategiassa on oltava mukana euroalueen yhteiset velkakirjat.

Italia ei ole kuitenkaan kertonut julkisesti konkreettista ehdotustaan, toisin kuin esimerkiksi Espanja, joka ehdottaa 1 500 miljardin euron suuruista rahastoa. Tiistaina puhuessaan Italian senaatille Conte sanoi, ettei usko torstain neuvottelujen tuovan kriisiin pitkäaikaista ratkaisua.

Pohjoisen ja etelän kiista

Teresa Coratella kertoo seuranneensa EU-maiden jakautumista pohjoisen ja etelän leireihin huolissaan. Hänen mukaansa EU:n tulevaisuus näyttää mustalta, jos maat eivät löydä yhteistä säveltä rahoituskeskustelussa.

Etelä-Euroopan maiden syyttäminen heikosta valtiontalouden hoidosta juontaa juurensa eurokriisistä ja lukuisista velkapaketeista, joita 10 vuotta sitten tehtiin Kreikalle, Espanjalle ja Portugalille sekä Irlannille.

Asiakkaat odottivat hengityssuojaimet kasvoillaan ja turvavälit käytössä supermarketiin ennen pääsiäistä Milanossa.
Asiakkaat odottivat hengityssuojaimet kasvoillaan ja turvavälit käytössä supermarkettiin ennen pääsiäistä Milanossa. Kuva: Mourad Balti Touati / EPA

Coratellan mukaan on tärkeää muistaa, että kriisin luonne on nyt täysin erilainen kuin eurokriisissä. Kyse on terveyskriisin aiheuttamasta ennennäkemättömästä shokista koko euroalueen taloudelle. Italia on etulinjan kärsijä.

Italialaispankki Unicreditin mukaan Italia voi odottaa jopa 15 prosentin laskua bruttokansantuotteeseen tänä vuonna.

– Eikö siitä jakautumisesta pohjoisen ja etelän poteroihin voisi päästä jo eroon ja korostaa solidaarisuutta. Pitäisi perustaa keskustelua enemmän faktoihin kuin syyttelyyn, Coratella tuhahtaa.

Hän muistuttaa, että Italia on EU:n kolmanneksi suurin talous ja sen talouden voimaa tarvitsevat myös muut jäsenmaat.

Italia ei ole kehitysmaa

Italia on maailman rikkaimpien G7-ryhmän ja teollisuusmaiden G20-ryhmän jäsen ja EU:n nettomaksaja. Italian maksuosuus EU:lle suhteutettuna BKT:hen on suurempi kuin Ranskan tai Suomen.

Rooman Pignetossa sijaitseva ravintola Necci on tunnettu ja hyvin suosittu ravintola. Sen ovet ovat olleet kiinni jo kuusi viikkoa.
Rooman Pignetossa sijaitseva ravintola Necci on tunnettu ja hyvin suosittu ravintola. Sen ovet ovat olleet kiinni jo kuusi viikkoa. Kuva: Adriano Candiago /Yle

Italialla on myös varallisuutta. Se on Euroopan kymmenen rikkaimman maan joukossa. Italialaisten kotitalouksien velka on huomattavasti Pohjois-Euroopan rikkaiden maiden, mukaan lukien Suomen, kotitalousvelkaa alhaisemmalla tasolla.

Varallisuudesta riippumatta Italia on kuitenkin velkaantunut maa. Valtion velka on 135 prosenttia bruttokansantuotteesta ja sen arvioidaan nousevan lähelle 160 prosenttia tänä vuonna koronan aiheuttaman talousshokin takia.

Velkaantumisen lisäksi Italian talouskasvu on ollut nihkeää jo 1980-luvun lopulta. Nämä tekijät yhdessä heikkokuntoisen pankkisektorin kanssa tekevät Italiasta haavoittuvan.

Jos Italia kriisin takia päättäisi irtautua eurosta, se aiheuttaisi ketjureaktion ja väistämättä johtaisi euron hajoamiseen.

Se myös käynnistäisi aivan uudenlaisen kriisin Euroopassa. Sisämarkkinat kärsisivät devalvaatioiden aiheuttamasta hintakilpailusta ja EU-maat ajautuisivat kilpailuun keskenään.

“Pelkään, että tästä hyötyvät populistit”

Myös roomalaisravintoloitsija Innocenti on kyllästynyt pohjoisten maiden, kuten Hollannin Italiaa koskeviin syytöksiin, vaikka sanookin olevansa niihin tottunut.

Roomalaisen yrittäjän mukaan Italia tarvitsee yhtenäistä EU:ta ja EU puolestaan Italiaa.
Roomalaisen yrittäjän mukaan Italia tarvitsee yhtenäistä EU:ta ja EU puolestaan Italiaa. Kuva: Adriano Candiago / Yle

– Pelkään, että tästä hyötyvät EU-vastaiset populistit. Jos Italia ei saa tahtoaan läpi keskusteluissa, täällä nousevat populistit. Jos tulee ratkaisu, joka ei tyydytä Hollantia, siellä nousevat populistit.

Joka tapauksessa on Innocentin mukaan selvää, että Italia tarvitsee yhtenäistä EU:ta – ja EU tarvitsee Italiaa.

Lue lisää:

Jakolinjat korona-avusta syvenevät EU:ssa: "Euroerolla flirttailu tulee varmasti kiihtymään, jos etelässä koetaan epäoikeudenmukaisuutta"

Voit keskustella jutun perässä perjantaihin klo 23 saakka. Mitä ajattelet Italian ja Pohjois-Euroopan näkökulmien erosta? Kohdellaanko eteläisen Euroopan maita oikeudenmukaisesti pandemiakriisin pyörteissä?

Suosittelemme