Britannian suhde Euroopan unioniin on ollut aina myrskyisä ja vaikea. Tällä kertaa Manner-Euroopassa seurataan poikkeuksellisen jännittyneissä tunnelmissa torstain parlamenttivaalien tulosta, sillä vaalien jälkeen Britannian koko EU-jäsenyys on vaakalaudalla.
Brittien EU-vastaisuuden taustalla on pelko liittovaltiokehityksestä sekä maahanmuutto.
EU- ja maahanmuuttokriittisen UKIP-puolueen menestys viime vuoden eurovaaleissa oli shokki valtapuolueille ja antoi nostetta myös konservatiivipuolueen unionia vastustavalle siivelle.
Vaalikamppailussa tuleva EU-kansanäänestys ei ole ollut keskeisiä teemoja.
– Se ei ole esillä, koska valtaosa ihmisistä ei ole kiinnostunut asiasta. Britanniassa vain poliittinen eliitti välittää siitä ja se on sopinut, että EU-kansanäänestyksestä ei keskustella vaalikampanjassa, koska se voisi kasvattaa UKIPin kannatusta, sanoo Mark Leonard, European Council on Foreign Relations-ajatushautomon johtaja.
Brittien tavoitteet hämärän peitossa
Konservatiitivisen puolueen johtaja, pääministeri David Cameron on sanonut olevansa valmis jopa aikaistamaan vuodeksi 2017 suunniteltua kansanäänestystä. Tarkoituksena on, että kansanäänestyksessä olisi selkeä kyllä tai ei -kysymys maan jäsenyydestä.
Cameron haluaa, että ennen kansanäänestystä Britannia neuvottelee suhteensa EU:hun uudelleen.
– On iso kysymys, mikä tämä neuvottelutulos olisi tai mikä Britannian agenda neuvotteluihin lähdettäessä on. Neuvotteluiden tavoitteet ovat hämärän peitossa, sillä Britannia ei ole vielä selkeästi kertonut, mistä se haluaisi neuvotella. Eikä ole selvää, onko EU:n puolella halua lähteä tällaisiin neuvotteluihin, jotka voisivat tarkoittaa perussopimusten avaamista, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sanoo.
Työväenpuolueen Ed Miliband on sanonut, että hän ei aio pääministerinä järjestää EU-kansanäänestystä. Työväenpuolueelle EU-jäsenyys on helpompi asia kuin konservatiiveille, sillä sen riveissä vain harvat vastustavat unionin jäsenyyttä.
Kansanäänestys järjestetään tulevaisuudessa
Vaikka konservatiivit häviäisivätkin vaalit, ei ajatus EU-kansanäänestyksestä häviä Britannian poliittisesta keskustelusta. Jos konservatiivit päätyvät oppositioon, he pitävät huolta, että aihe pysyy esillä.
– On aivan varma, että kansanäänestys tulee ajankohtaiseksi jälleen viiden vuoden päästä. Seuraava konservatiivien johtaja nostaa sen taatusti esille ja jossain vaiheessa kansanäänestys joka tapauksessa järjestetään, Mark Leonard sanoo.
Koko EU maksaisi Britannian lähdöstä
Britannian lähtö EU:sta maksaisi eniten sille itselleen. Saksalaisen Bertelsmann-säätiön tuoreen arvion mukaan lähtö EU:sta voisi maksaa briteille jopa 300 miljardia euroa eli 14 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.
Tutkimusten arviot Brexitin eli Britannian lähdön kustannuksista vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Paljon riippuu siitä, millaisia kauppasopimuksia Britannia pystyisi lähtönsä jälkeen solmimaan EU:n ja muiden kauppakumppaniensa kanssa.
Parhaassakin tapauksessa Britannian lähdön kustannukset olisivat korkeammat kuin sen saamat hyödyt, ja ero tulisi kalliiksi myös muille EU-maille.
Kaikkein kovin isku Britannian lähtö olisi naapurimaa Irlannille, jonka suurin kauppakumppani Britannia on. Irlannin jälkeen suurimpia kärsijöitä olisivat Luxemburg, Belgia, Ruotsi, Malta ja Kypros. Lähtö myös kasvattaisi Saksan ja Suomen kaltaisten nettomaksajien taakkaa.