RAMSTEIN/BERLIINI Ramsteinilaisen Anna-Maria Hasslerin seurassa Donald Trumpin nelivuotinen valtakausi alkaa nopeasti näyttää silmänräpäykseltä.
Hasslerin vanhemmille amerikkalaiset olivat miehittäjiä, jotka kaatoivat natsit. Hänen lapsuudessaan samat miehittäjät antoivat saksalaislasten keinua oman tukikohtansa leikkipaikoilla ja ottivat kuvia lettipäisistä lapsista.
Nyt Hassler on itse amerikkalaisen sotilaan anoppi ja Yhdysvalloissa asuvien lasten isoäiti.
Hassler on syntynyt vuonna 1954. Amerikkalaiset ovat olleet koko hänen elämänsä ajan osa arkea Ramsteinissa Rheinland-Pfalzin osavaltiossa.
Sodanjälkeinen Saksa on nimittäin amerikkalaisten tuella rakennettu.
– En ymmärrä yhtään tätä nykyistä kielteistä ilmapiiriä, Hassler sanoo kotikaupungissaan.
Kaupungissa on kuultu Trumpin uhkailut vähentää merkittävästi sotilaita Saksassa sijaitsevista Yhdysvaltain sotilastukikohdista. Saksassa on arviolta 35 000 amerikkalaissotilasta, joista vähennetään noin kolmannes.
Monen ramsteinilaisen mielestä poliittisilla puheilla on lopulta vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Ramsteinin tukikohtaan rakennetaan parhaillaan uutta suurta sairaalaa.
Tätä tukikohtaa ei olla hetkeen sulkemassa. Vähennykset osuvat muualle.
– He ovat aina olleet täällä. En voi kuvitella, että amerikkalaissotilaita ei olisi, Hassler sanoo.
Mutta Yhdysvalloissa on käynnissä iso turvallisuuspoliittinen muutos, jossa Eurooppa siirtyy taka-alalle ja Aasia nousee entistä tärkeämmäksi.
Euroopassa muutokseen on herätty ainakin puheiden osalta.
Yhdysvaltain presidentinvaalien alla Saksan tutkimuslaitokset ja poliitikkopaneelit toistavat tuttua mantraa: Euroopan on otettava aiempaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Yhdysvallat ei ole enää sama vakaa liittolainen, voitti marraskuun presidentinvaalit Trump tai demokraattiehdokas Joe Biden.
Tämä on tiedostettu Berliinissä ja muissa Euroopan pääkaupungeissa jo ennen Trumpin voittoa vuonna 2016.
Mutta silti vain vähän on tapahtunut, sanoo Saksan johtaviin turvallisuuspolitiikan asiantuntijoihin kuuluva Jana Puglierin. Hän johtaa maineikkaan European Council on Foreign Relations -tutkimuskeskuksen Berliinin-toimistoa.
– Eurooppalaisista on tullut laiskoja. Ajatus on ollut se, että yhdysvaltalaiset olisivat turvana ikuisesti, Puglierin sanoo Ylen haastattelussa Berliinissä.
Sitten tuli Donald Trump, joka herätti pitkään torkkunappia painaneet eurooppalaisjohtajat.
Trump sanoi suoraan, että Euroopan on tehtävä enemmän. Hänelle puolustusliitto Nato näyttää lähinnä taakalta, josta Yhdysvallat maksaa ja muut hyötyvät.
– Trump näkee Naton golfkerhona, jossa osa jäsenistä luistaa maksuista, Puglierin sanoo.
Trumpin ärsytyksen kohteena on erityisesti Saksa. Maiden kauppatase on Saksan hyväksi ylijäämäinen, eikä Saksa vieläkään ole saavuttanut Naton edellyttämää kahden prosentin sääntöä. Saksan puolustusmenot ovat alle 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tästä kostona tai varoituksena Trump ilmoitti kesäkuussa, että Yhdysvallat vetää Saksan-tukikohdistaan noin 12 000 sotilasta.
Tukikohdista merkittävin on Ramsteinissa.
Ramstein (virallisesti Ramstein-Miesenbach) on sympaattinen pikkukaupunki, josta ajaisi helposti ohi. Siitä tekee erityisen kaupungin kylkeen kasvanut valtaisa rinnakkaistodellisuus.
Kaupungista Yhdysvaltain lentotukikohtaan vievä portti näyttää kahden valtion väliseltä rajalta. Ja sellainen se tavallaan onkin.
Sisään pääsevät Yhdysvaltain sotilaat ja paikallisista ne, joilla on erityinen kulkulupa. Rajan yli pääsee vain henkilökorttia tai passia näyttämällä. Toimittajien vierailupyynnöt torjutaan säännönmukaisesti.
Yle vieraili Ramsteinissa tukikohdassa toimivan saksalaisravintolan työntekijän vieraana. Sen vuoksi kuvaaminen tai haastattelut eivät olleet sallittuja.
Portin takana aukea näkymä, joka on kuin kliseiden Yhdysvallat.
Kukaan ei kävele tai pyöräile. Autoja – ja erityisesti suuria autoja – on kaikkialla. Tukikohdan sisällä olevassa ostoskeskuksessa näkyy vieri vieressä myös niitä pikaruokaketjuja, joita ei muuten Saksassa ole.
Hyllyjen välissä perheet etsivät lastensa kanssa koristeita ja naamiaisasuja Halloween-juhlaa varten. Eurot eivät täällä käy.
Tukikohtaan on rakennettu koulut, urheilukentät, uimahallit ja muut palvelut. Valtaosa rakennuksista on maalattu samalla vaaleanruskealla sävyllä.
Vastaan tulee nopeasti aita, jonka yli eivät pääse edes kulkuluvan saaneet saksalaiset. Aidan takana näkyy tukikohdan tarkkaan vartioitu ydin: Yhdysvaltain tärkein sotilaslentokenttä Euroopassa.
Sinne myös Donald Trumpin Air Force One -lentokone on ainakin kahdesti laskeutunut.
– Rakastan Donald Trumpia, huudahtaa Ylen toimittajan alueelle tuonut ravintolakokki, joka näyttää paikkoja autollaan.
Kokki ei ole Euroopan ainoa Trump-fani.
Suhtautuminen Donald Trumpin Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikkaan jakaa Eurooppaa pitkälti kylmän sodan jakolinjaa pitkin.
Erityisesti Baltian maissa ja Puolassa moni kokee Puglierinin mukaan turvallisuuden jopa parantuneen, kun Valkoiseen taloon tuli Barack Obaman tilalle Donald Trump.
– Trump ei vetänyt joukkoja Natosta tai itäisestä Keski-Euroopasta. Kaikenlaisista tviiteistä huolimatta moni kontaktini siellä on tyytyväinen, turvallisuuspolitiikan asiantuntija Jana Puglierin sanoo.
Nationalistijohtoisten Unkarin ja Puolan kohdalla Trumpin valinta miellytti myös ideologisesti.
Puglierinin mukaan Trumpin hallinnon eduksi voi sanoa sen, etteivät Naton itäiset jäsenet koe Venäjän uhkan lisääntyneen Trumpin kaudella. Tilanne on paradoksaalinen, sillä samaan aikaan Trumpin suhde Vladimir Putiniin herättää epäluottamusta.
Saksassa ja Ranskassa ollaan eri mieltä. Euroopan valtakeskuksissa transatlanttisen suhteen koetaan ajaneen kiville. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puhunut "aivokuolleesta" Natosta.
Mutta näissä maissa päähuoli ei olekaan Venäjä.
Ranskan turvallisuuspolitiikan pääpaino on terrorisminvastaisessa taistelussa sekä etelässä ja Lähi-idässä. Saksalaisetkaan eivät koe Venäjää samanlaisena alueellisena uhkana kuin sen itäiset naapurit. Saksalle Venäjän uhka tarkoittaa hybridioperaatioita: kyberiskuja, demokratian horjuttamista ja vaaleihin vaikuttamista.
– Mutta jos kysyt saksalaisilta kadulla, he eivät koe Venäjää uhkana, Puglierin sanoo.
On kuitenkin selvää, että Joe Bidenin voitto vakauttaisi Euroopan ja Yhdysvaltain suhdetta monella tavalla. Biden uskoo sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, jonka merkitystä myös Suomen ulkopoliittinen johto korostaa.
Puglierinin mukaan Bidenin voitossa piilisi silti riski. Eurooppa saattaisi tuudittautua uskomaan, että transatlanttinen turvallisuusyhteistyö palaisi täysin ennalleen.
– On todella suuri vaara, että Bidenin voitto olisi unilääke Euroopalle.
Bidenin voitto ei poistaisi painetta, että Euroopan on otettava enemmän vastuuta turvallisuudestaan. Yhdysvalloissa on käynnissä mittava taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, ja tuleva presidentti joutuu keskittymään kotimaahan.
Trumpin toinen kausi puolestaan voisi tarkoittaa Euroopan sisäisten jakolinjojen syventymistä. Jo ensimmäinen kausi on osoittanut, etteivät Euroopan maat ole yhdistyneet rakentamaan omaa puolustusta vastapainoksi Yhdysvalloille.
Puglierinin mukaan Euroopalla ei ole puolustusta, joka pärjäisi ilman Yhdysvaltain tukea. Jopa Ranskan sotilasoperaatiot Afrikassa nojaavat Yhdysvaltain infrastruktuuriin.
– Olisimme sokeita ja kuuroja ilman yhdysvaltalaista osaamista, Puglierin sanoo.
Hänen mukaansa syynä Euroopan oman puolustuksen laahaamiseen on kaksi vastakkaista näkemystä. Joidenkin EU-maiden kuten Ranskan mielestä sotilaallisesti vahva EU toisi Yhdysvaltain lähemmäksi. Tämän näkemyksen mukaan Yhdysvallat kunnioittaisi Eurooppaa silloin kumppanina.
Toisen näkemyksen mukaan Euroopan oman puolustusyhteistyön kehittäminen työntäisi Yhdysvaltoja entistä kauemmaksi.
– Tämän vuoksi moni ei edes halua puhua ääneen Euroopan unionin turvatakuista, Puglierin sanoo.
Puglierinin mukaan Yhdysvallat ei ole vetäytymässä Euroopan puolustamisesta, mutta olisi myös naiivia odottaa sen pysyvän täällä ikuisesti.
– Tähän pitäisi alkaa valmistautua, Puglierin sanoo.
Ramsteinissa on alkamassa illallisaika. Sotilastukikohdan vieressä sijaitseva ravintola Big Emma alkaa täyttyä. Ruokalistalla hampurilaisen leveys on kerrottu senttien lisäksi tuumina. Sivupöydällä on pino rasioita kotiin viemistä varten.
Merkittävä osa asiakkaista tulee viereisestä tukikohdasta, ja yhdysvaltalaiseen tapaan moni vie loput ruuista kotiin doggybagissä.
Ravintoloitsija Andreas Hausmann omistaa Big Emman lisäksi toisen ravintolan ja hotellin. Hausmannin bisnes ja Ramsteinin alueen talous on rakennettu oletuksella, että Yhdysvallat pysyy alueella nyt ja tulevaisuudessa.
– Varasuunnitelmaa ei ole, Hausmann sanoo.
Voit keskustella aiheesta 27.10. klo 23 asti.